Tervetuloa Seitsemisen kylien sivuille

kirja

Ikaalisten itäisellä laidalla sijaitsee kolme kylää, Juhtimäki, Sisättö ja Vaho, joista käytetään yhteistä nimitystä Seitsemisen kylät.

Juhtimäki on näistä kylistä itäisin rajoittuen Kuruun (nyk. Ylöjärveen). Osa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee Juhtimäessä ja kylä on osin Ylöjärven (Kurun) puolella. Edelleen puhutaan Kurun Juhtimäestä, vaikka Kurua itsenäisenä kuntana ei enää ole.

Kylä käsitteenä ei ole mitenkään yksiselitteinen. Kylällä on useita merkityksiä. Asutuksellisesti kylä muodostuu joukosta lähekkäisiä taloja, jolloin kyse on asumakylästä. Toiminnallisena yksikkönä kylästä voidaan puhua talouskylänä, joka muodostuu yhdestä tai useammasta asumakylästä. Kaikissa kolmessa kylässä on useita osia, jotka muodostavat asumakylän ja näistä kaikista muodostuu talouskylä.

Kylä on myös virallinen hallinnollinen yksikkö, jota käytetään erityisesti maanmittauksessa. Tällaisen kameraalisena terminä muodostetun kylän talot saattoivat sijaita kaukanakin toisistaan. Puhutaan myös maakirjakylistä. Nämä kylät on merkitty maakirjaan. Yleensä maakirjakylä on myös kameraalinen kylä.

Kylät ovat päällisin puolin varsin samanlaisia, mutta tarkemmin katsottuna Juhtimäki eroaa naapureistaan monella tavalla. Se on näistä kylistä vanhin ja ainoa maakirjakylä. Sen asutushistoria juontaa 1500-luvun jälkipuoliskolta alkaen erämaiden vapauttamisesta. Sisättö ja Vaho ovat talouskyliä ja niiden asutushistoria on lähes 200 vuotta nuorempaa kuin Juhtimäen.

Sisättö ja Vaho asutettiin huomattavasti myöhemmin, eikä taustalla ole erämaiden asuttaminen. Sisätön ja Vahon asuttaminen liittyy olennaisesti torpparilaitoksen kehitykseen ja asuttaminen tapahtui Kyrösjärven suunnasta. Sisättö ja Vaho jaitsivat lähellä Kyrösjärven itäisiä rantakyliä ja olivat luonteeltaan rantakylien ulkopalstoja – eivät erämaita – joita kyettiin hyödyntämään näiden rantakylien taloista käsin niiden työvoimalla. Väestönkasvu ja lainsäädännön muutokset, jotka mahdollistivat torppien muodostamisen myös talonpoikaistaloihin, aloittivat näiden kahden kylän pysyvän asuttamisen 1750-luvulta lähtien.

Juhtimäen synnystä on oma tarinansa, josta on lukuisia versioita. On sinänsä hauskaa, että kylän synnystä on omia tarinoitaan, mutta ne ovat vain tarinoita. Kylän varsinainen asuttaminen on vielä tarinoitakin mielenkiintoisempaa. Kylissä on vuosisatojen aikana tapahtunut kaikenlaista ja kaikki ei mahdu kirjoihin. Näillä sivuilla täydennetään tai tarkennetaan kirjojen sisältöä ja kirjoitetaan sellaisista asioista, joita kirjoissa ei ole.